sunnuntai 30. joulukuuta 2012

WWF

WWF on vuonna 1961 perustettu järjestö, joka tekee tuloksellista ja maailmanlaajuista työtä luonnon ja ihmisten hyväksi. Se on kasvanut pienestä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi luonnonsuojelujärjestöksi. Heidän päätoimistonsa sijaitsee nykyään Sveitsissä. WWF toimii yhdessä ihmisten kanssa, kansainvälisen yhteistyön avulla kaikilla luonnonsuojelun osa-alueilla. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus.

WWF on itsenäinen säätiö, joka on rekisteröity Sveitsin lakien mukaisesti. Sitä johtaa kansainvälisen puheenjohtajan alaisuudessa toimiva, luottamushenkilöistä koostuva hallintoneuvosto (Board of  Trustees).

Kaikkiaan WWF:llä on toimistoja yli 50 maassa, mutta toimintaa on noin sadassa maassa. Yhdessä toimistot, tukijat ja kenttäprojektit muodostavat tiimin, jolla on yhteinen tavoite: pysäyttää ja peruuttaa maailman luonnon tuhoutuminen.

Varmasti monelle tuttu panda-logo.

WWF:n Visio

Rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.



Tehtävä

Suojella luontoa ja ratkaista maapallon vakavimpia ympäristöongelmia innostamalla ihmiset mukaan muutokseen ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta.


Tavoite vuoteen 2020 mennessä

Luonnon monimuotoisuus ei laske vuoden 2020 jälkeen
Ekologinen jalanjälki ei kasva vuoden 2020 jälkeen.


Tavoite vuoteen 2050 mennessä

1. Arvokkaimmat luonnon alueet maapallolla on suojeltu. Niissä elävien eläinten, kasvien ja ihmisten tulevaisuus on turvattu.

2. Ekologinen jalanjälki on kestävällä tasolla ja luonnonvarat jakautuvat oikeudenmukaisesti.



 Uhanalaisia lajeja Suomessa


Saimaannorppa on kaikille tuttu suomalaisen uhanalaisen luonnon symboli. WWF:n vuonna 1979 aloittaman aktiivisen suojelun ansiosta saimaannorppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on silti yhä maailman uhanalaisimpia hylkeitä. WWF suojelee norppia pesimäaikaiselta häiriöltä mm. julistamalla vuosittain saimaannorpan pesärauhan, suojelee norppia hukkumasta kalanpyydyksiin, suosittelee ja vaatii saimaannorpalle tehokkaita suojelutoimia, suojelee saimaannorpan elinympäristöä sekä ehkäisee norppaa uhkaavaa ilmastonmuutosta monin toimin.



Uljas merikotka on Suomen suurin petolintu. WWF pelasti sen Suomessa menestyksellisesti sukupuuton partaalta 1970-luvulla. Vuonna 2011 kuoriutui vähintään 329 poikasta. WWF seuraa pesintää vuosittain, inventoi pesät ja rengastaa poikaset. Se myös edistää pesäpaikkojen suojelua yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa, sekä tiedottaa merikotkasta.





Uhanalaisia lajeja maailmalla

Tiikeri on suurin kissaeläin. Sen yhdeksästä alalajista kolme on kuollut sukupuuttoon. Jäljellä olevat tiikerit ovat vakavasti uhanalaisia. WWF:n tavoitteena on saada vuoteen 2022 mennessä tiikerien määrä kaksinkertaistettua. Järjestö mm. valvoo ja ehkäisee laitonta kauppaa tiikereiden ruumiinosilla, estää tiikereiden salametsästystä, suojelee ja hoitaa tiikereiden elinalueita sekä ehkäisee yhteenottoja ja ristiriitoja tiikereiden ja ihmisten välillä.


Isopanda on erittäin uhanalainen. Kiinassa elää enään vain 1600 yksilöä. WWF suojelee isopandoja monipuolisin keinoin, kuten ehkäisee pandojen salametsästystä, ehkäisee pandojen kotimetsien laittomia hakkuita ja auttaa Kiinan hallitusta toteuttamaan kansallista pandansuojeluohjelmaansa.


Jääkarhua uhkaa erityisesti ilmastonmuutos. Jääkarhujen elinympäristö uhkaa sulaa. WWF mm. ehkäisee ilmastonmuutosta monipuolisen ilmastotyönsä kautta, suojelee jääkarhun elinympäristöjä sekä selvittää ympäristömyrkkyjen vaikutusta jääkarhuihin.



Oranki on maailman suurin puussa elävä kädellinen. Niiden levinneisyysalue on pienentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. WWF mm. suojelee monipuolisesti orankien elinympäristöä ja sademetsiä, kehittää paikalliselle väestölle elinkeinoja, joissa he voivat hyötyä orankien suojelusta, kuten ekomatkailu. Järjestö myös ehkäisee laitonta kaupankäyntiä orangeilla.


Jos haluat lisätietoa järjestöstä tai vaikka liittyä kummiksi tai kertalahjoittajaksi pääset sivuille täältä

Kiitokseksi kummiudesta saat: Pandan polku -tukijalehti (4 krt/v). Infokirje kummikohteestasi. Pinssi. Uutiskirjeet kuukausittain sähköpostiisi. Kutsut tukijatapaamisiin. Ja bonuksena paljon hyvää mieltä.

Jos et halua liittyä kummiksi tai kukkaro ei anna periksi, niin näillä vinkeillä voit vaikuttaa itse luonnonsuojeluun.

- Suosi kasviksia. Kasvispohjaiset raaka-aineet ovat ylivoimaisesti parhaita ympäristön kannalta.

-  Suosi yrityksiä, jotka kehittävät palmuöljyvastuullisuuttaan ja välttävät sademetsien hävittämistä. Kehota muita yrityksiä seuraamaan perästä.

-  Kasvukaudella voit kasvattaa itse omaa ruokaa.

-  Ethän heitä ruokaa roskiin. Ruokajätteen vähentäminen on tehokkain tapa välttää turhaa luonnonvarojen kulutusta.

-  Suosi kävelyä, pyöräilyä ja julkisia kulkuneuvoja.

- Vältä lentämistä.

-  Muuttoa harkitsevan kaksi tärkeintä periaatetta ovat maltillinen asunnon koko ja hyvä sijainti. Lisäneliöt tarkoittavat aina suurempaa luonnonvarojen kulutusta ja lisää lämmitettävää pinta-alaa.

-  Tärkeitä päivittäisiä ja ostoksilla tehtäviä toimia ovat oikein säädetyt lämmitysjärjestelmät ja mahdollisesti asteella alennettu huonelämpötila, sähkölaitteiden ja valojen turhan päällä pitämisen välttäminen sekä energiatehokkaat sähkölaitevalinnat.

Itse en omista edes autoa vaan käytän aina julkisia kulkuvälineitä. Yritän vähentää turhaa sähkönkulutusta. Lihaa syön, mutta kalaa ja kasviksia on helppo lisätä ruokavalioon. Myös proteiinijauhot kuuluvat ruokavalioon ja vähentävät samalla lihan kulutusta. Suurin oma paheeni taitaa olla matkustelu, mutta onneksi tänä päivänä matkayhtiöt ovat mukana erilaisissa projekteissa, jotka edistävät kestävää matkailua esim. Apollomatkat.

Tarkoitukseni ei ole syyllistää ketään, vaan herättää ajatuksia aiheesta, joka ainakin itseäni kiinnostaa. Mikä parasta; usein näillä valinnoilla tulee myös säästettyä rahaa. 


Mainos:
Haluatko saada hotellitarjoukset ja äkkilähdöt suoraan sähköpostiisi?
Voit tilata hotellimaailman uutiskirjeen tästä.

 Sisältää mainoslinkkejä.
Share:

2 kommenttia

Neiti Punahilkka kirjoitti...

Jeeei ihanaa että joku muukin bloggaaja on tarttunut tähän aiheeseen :) Itsekin olen tehnyt jutun WWF:stä joskus, kun tein sen parissa töitä. Itse lahjoitan kyseiselle organisaatiolle kuukausittain 6 euroa (eli sen pienimmän mahdollisimman summan) eikä todellakaan ole liikaa pyydetty, kun miettii, mihin sen kuusi euroa muuten käyttäisi: johonkin täysin turhaan.
Ja koska olen tehnyt töitä WWF:lle, tiedän, minne lahjoitusrahat menevät: suoraan sinne, minne kuuluukin, eikä muihin taskuihin.

S kirjoitti...

Blogin kautta on hyvä tilaisuus tuoda ihmisille ajateltavaa myös tälläisissä asioissa. Pienilläkin lahjoituksilla saa paljon aikaan ja itsellekin tulee hyvä olo kun saa auttaa. :)

© Beauty Box | All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig