lauantai 14. syyskuuta 2013

Matkalla vuosi sitten


Aika lailla vuosi sitten tähän aikaan olin New Yorkissa, tosin luultavasti unten mailla, sillä aika kulkee jäljessä seitsemän tuntia siellä päin maailmaa. Tuohon aikaan en vielä bloggaillut, joten ajattelin, että haluan vielä kertoa jotain tästä kivasta reissusta ja samalla muistella NYC:in menoa ja meininkiä.

Ensimmäisiä väläyksiä NYC:istä muistelen näin jälkeen päin huvittuneena, mutta sillä hetkellä huumori saattoi olla kaukana, kun oli pitkä lento takana, väsymystä ja pieni nälkäkin kiukutteli takaraivolla. Otimme lentokentältä taksin hotellillemme Brooklyniin. Matka tuntui yllättävän pitkältä ja maisema vilisti nopeasti ohi, kun katselin taksin ikkunasta ulos. Tuntui, että joka paikassa oli paljon roskaa ja tienvierustat epäsiistissä kunnossa. Kadut olivat ehkä hieman kokeneet kovia ja rakennuksetkaan eivät näyttäneet kovin prameilta. Tällä hetkellä taksimme ei tosiaan ollut ajelemassa Manhattanin teitä, mutta silti kuvittelin, että kaupunki olisi jotenkin "upeampi" tai ainakin siistimpi. 

Pysähdyimme liikennevaloihin ja katselin ympärilläni olevia ihmisiä ikkunalasin takaa. Viereisessä autossa afroamerikkalainen mies popitti täysillä jotain räpin tapaista musiikkia, missä oli ainakin hyvin tarttuva melodia. Parin korttelin päässä tienvierustaa hoiperteli sekavanoloinen mies, jolla tukka oli kasvanut vuosia leikkaamattomana, vaatteet olivat puoliksi repaleisina päällä eikä kengistä ollut tietoakaan. Ok...tälläistä ei Suomessa nyt ihan päivittäin näe. Oliko se meidän hotelli jossain näillä kulmilla?! Pikkuhiljaa rakennukset alkoivat muuttumaan siistimmiksi ja roskienkin määrä väheni, mutta silti roskia oli reilusti enemmän kuin mihin Suomessa olin tottununut.

 Hyppäsimme taksista ulos hotellin edessä ja nostimme matkalaukut pois kyydistä; ne eivät juurikaan painaneet, sillä halusin ottaa mahdollisimman vähän tavaraa mukaan, jotta ostoksille riittäisi hyvin tilaa. 

Hotelli oli oikein siisti. Neljäkerroksinen rakennus, mikä oli remontoitu muutama vuosi takaperin. Huone oli ihanan tilava ja viihtyisä. Kello oli näihin aikoihin ilta seitsemää-kahdeksaa, Suomessa siis jo aamuyötä. Lähdimme käppäilemään lähialueelle ja etsimään jotain pientä syömistä kaupasta tai mahdollisesti jostain ravintolasta. Erotuimme hyvin mustiin pukeutuneiden ihmisten joukosta, joilla kaikilla oli tummat hiukset ja erilainen tyyli kuin meillä, sillä he kaikki olivat ortodoksi-juutalaisia. Tilanne oli hyvin erikoinen, sillä en ole juuri koskaan tuntenut erottuvani niin erilaisena ihmisenä muiden joukosta kuin nyt. Ihmisiä oli tähän aikaan illasta paljon liikkeellä isoine hattuineen ja lapsikatraineen. Vanhemmat miehet kulkivat omine seurueineen, naiset taas lapsiensa kanssa, joita saattoi helposti olla 4-5 kappaletta. Haimme lähimmästä kaupasta jotain syötävää ja luikahdimme takaisin hotelliin. Ehkä pieni "kulttuurishokki" tässä vaiheessa, mutta ihan hyvällä tavalla.

Aamulla lähdimme ekaa kertaa Manhattanin puolelle, missä meininki oli vähän toinen verrattuna tähän Brooklynin kaupunginosaan, missä asuimme. Toisaalta oli mukava nähdä myös tällä matkalla sitä erilaista NYC:iä  kuin sitä, mitä oli jo nähnyt leffoissa ja sarjoissa.















 Yksi aika erikoinen tapaus oli myös, kun halusin ehdottomasti käydä katsomassa Sinkkuelämää-sarjasta tutuksi tulleet Carrien kodin portaat. Kuvittelin että paikalla olisi ollut muitakin ihmisiä, mutta katu oli aivan hiljainen. Muutama auto ajeli hiljakseen ohi, mutta muuten ympäristö oli todella rauhallinen. Olimme Greenwich Villagen sydämessä.

 Kävelin yksin edellä, kun muut tulivat hiljakseen takana. Näin jo pitkältä, että vastaan oli kävelemässä nainen. En noteeraanut sen ihmeämmin naista, mutta satuin vilkaisemaan häntä kun olimme kohdakkain. Jotenkin tutun näköinen?! Miten täällä päin maailmaa muka joku tuttu sattuisi juuri kävelemään vastaan. Sitten hoksottimet löivät yhteen ja tajusin, että nainen oli Olivia Palermo.

Takaisin päin kävellessämme hän oli syömässä lähellä sijaitsevassa viihtyisän näköisessä pikku ravintolassa, jota olin jo ihastellut kun ensimmäisen kerran ravintolan ohitimme. Hauska sattuma tältä reissulta.



































Kiersimme kymmenen päivän aikana paljon nähtävyyksiä sekä museoita läpi, mutta silti paljon käi näkemättä ja kokematta vielä. Varmasti jossain vaiheessa New Yorkissa tulee taas lomailtua.


I <3 NYC


Share:

2 kommenttia

Dazzling Neighbours kirjoitti...

Moikka, eksyimme tänne, kun suunnittelemme ensi syksyn Nycin matkaa. Se on ihana kaupunki!!!

S kirjoitti...

Niin on! Kova kaipuu on sinne päin eli jossain vaiheessa pitää lähteä käymään. :)

© Beauty Box | All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig